perjantai 10. tammikuuta 2014

Lämmintä vettä samettiturvalle


Kaikki hevosenomistajat toivottavasti haluavat tarjota hevosilleen vettä myös ulkona. Kaikki hevosenomistajat toivottavasti pitävät hevosiaan myös ulkona. Omasta mielestäni hevosen paikka ON ulkona, vähintään 12, mielellään useampikin tunti vuorokaudessa, poislukien tietysti poikkeustilanteet, kuten äärimmäiset sääolosuhteet.

Oletetaan, että hevonen viettää päivästään vaikkapa sen 12h ulkona, toivottavasti samalla heinää natustellen. Janohan sille tulee. Se mystinen Vanha Kansa, joiden oppeihin toisinaan kuulee vedottavan, väittää että hevonen voi tyydyttää vedentarpeensa syömällä lunta. Kokeilepa itse! No niin, sitä minäkin.

Toisin kuin tänä talvena, normaalina vuotena Suomessa on talvella kylmä ja pakkasta. Kuskaamalla astioihin lämmintä vettä noin tunnin välein saa veden pysymään pikkupakkasella sulana. Onnistuu ehkä yhden hevosen kanssa, mutta rajansa kaikella. Niinpä siis lähdetään nettiin etsimään ideoita miten se toimiva talvivesipalju oikein toteutetaan, koska valmismallit ovat jälleen kerran hintapolitiikaltaan aivan järjettömissä summissa.

Useimmassa paljussa tuntui olevan ongelmana se, ettei se vesi sulanapitokaapeleista huolimatta oikeasti pysynyt sulana ja siihen oli kokeiltu jos jonkinmoisia konsteja. Me päätimme tehdä omalla tavallamme prototyypin ja osuimme kerralla oikeaan, se toimi. Kuvassa pakkasta on -25°C ja veden lämpötila on +7°C.

Hankitaan siis riittävän pitkä sulanapitokaapeli, kaksi reilusti sisäkkäin mahtuvaa muoviastiaa, styroxia, uretaanivaahtoa, sekä alumiinifoliota tai -teippiä.

Porataan uloimpaan astiaan reikä kaapelille, jotta töpselin saa seinään. Leikataan isomman saavin pohjalle pyöreä pala styroxia. Kiinnitetään kaapeli sisemmän saavin ulkopuolelle ja vuorataan alumiinilla. Asetetaan saavit sisäkkäin ja tursotetaan väli uretaanivaahdolla. Pönttö ei itsetehdenkään ole ihan ilmainen, saavit maksoivat noin 20-40€, termostaatilla varustettu kaapeli pituudesta riippuen 40-100€, laadukas alumiiniteippi noin 40€ ja uretaanit vajaan kympin verran. Styrox- pala löytyi omista varastoista.

Palju on pysynyt ehjänä, vesi on pysynyt sulana ja hevoset tyytyväisinä. Öiksi saavin päälle kannattaa laittaa kansi, vaikka styroxista ja palju kannattaa sitaista jonnekin kiinni, vaikka saavin kahvasta.

Koska tämä oli vasta prototyyppi, seuraavaan malliin haluan irrotettavan ja pestävän sisäsaavin. Ei auta siis kuin ryhtyä pohtimaan miten se olisi fiksuiten toteutettavissa.

Hevosen vedentarpeesta voit lukea lisää Hevostietokeskuksen sivuilta:
http://www.hevostietokeskus.fi/index.php?tid=228

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti